Suomi valitsee 26. toukokuuta 13 uutta europarlamentaarikkoa eli meppiä. He edustavat EU-vallan ydintä: europarlamentti tekee tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat myös suomalaisten työntekijöiden oikeuksiin.
Muista äänestää eurovaaleissa!
Mepit eli europarlamentaarikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan myös JHL:läisten työntekijöiden oikeuksiin. Strasbourgissa ja Brysselissä toimivan EU-parlamentin valta ulottuu esimerkiksi nollatuntisopimusten ja liikkuvien työntekijöiden ehtoihin.
Motiivi kysyi aiemmin tällä viikolla seitsemältä JHL:läiseltä EU-vaaliehdokkaalta neljä kysymystä Euroopan unionista ja europarlamentista. Nyt samoihin kysymyksiin vastaa viisi suomalaista europarlamenttiin pyrkivää vaikuttajaa, joista neljä on jo meppejä.
Haastateltaviksi valitut henkilöt ovat tehneet ay-liikkeen kanssa tiivistä yhteistyötä työelämän asioissa.
Kysyimme heiltä seuraavat kysymykset:
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Lue lisää: Nyt tulevat EU-vaalit – Tässä ovat JHL:läiset ehdokkaat ja näin he lupaavat edistää asiaasi
Heidi Hautala: Yrityksiltä vaadittava lisää vastuuta
Heidi Hautalalla (vihr.) on takanaan kolme kautta europarlamentaarikkona. Lokakuussa 2017 hänet valittiin parlamentin varapuheenjohtajaksi. Hän on toiminut myös oman ryhmänsä sekä tasa-arvoasioiden valiokunnan puheenjohtajana.
Kotimaassa Hautala, 63, on toiminut kansanedustajana ja kehitysministerinä.
Hän sanoo tuntevansa Euroopan parlamentin läpikotaisin.
– Erityisiä kiinnostuksen kohteitani ovat aina olleet päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Ihmisoikeuskysymyksistä en pääse koskaan irti. Erityisesti minua kiinnostaa orjuuden lopettaminen maailmasta.
Hautala on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän harrastaa käsitöitä, puutarhanhoitoa ja juurileivän leipomista.
– Kutsun itseäni usein nuukaksi emännäksi. Edistän kiertotaloutta myös omassa elämässäni.
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
European Labour Authorityn eli ELAn (Euroopan työviranomainen) perustaminen on erittäin tärkeä päätös, jonka parlamentti teki vielä viimeisinä työviikkoinaan. Noin 17 miljoonaa työntekijää liikkuu EU:n sisällä yli rajojen, ja lähetettyjen ja muiden liikkuvien työntekijöiden työolot ovat äärimmäisen haavoittuvia. On todella tärkeää, että meillä on nyt EU-viranomainen, jolla on toimivaltaa ryhtyä tarkastuksiin.
Viime kaudella on otettu ensimmäisiä askelia pätkä- ja silpputyöntekijöiden työolojen parantamiseksi. Toiveissa on, että nollatyösopimukset saadaan kiellettyä ja koeaikojen pituudet rajattua.
– Toiveissa on, että nollatyösopimukset saadaan kiellettyä ja koeaikojen pituudet rajattua.
Myös keikkatyönteon käyttämisestä tulee työnantajalle jatkossa vaatimuksia: työvuoroista pitää ilmoittaa riittävän ajoissa eikä niitä voi peruuttaa viime hetkellä.
Olennaista on myös ilmiantajadirektiivin säätäminen. Direktiivi antaa riittävän suojan epäkohtien paljastajille, kunhan se laitetaan kansallisesti täytäntöön.
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
Perustin pari vuotta sitten parlamenttiin vastuullisen yritystoiminnan ryhmän. Sen tarkoituksena on, että yrityksillä on jatkossa velvollisuus selvittää hankintaketjujensa eettiset näkökohdat, kuten ihmisoikeuskysymykset, työolot ja ympäristövaikutukset.
#Ykkösketjuun-kampanja ajaa yritysvastuulakia Suomeen, mutta itse asiassa yritysvastuun pitäisi ulottua EU-tasolle. Olen myös kysynyt Euroopan komissiolta, miten se aikoo huomioida julkisissa hankinnoissa hankintaketjun eettiset vaikutukset velvoittavasti. Odotamme, antaako komissio vuoden 2014 julkisten hankintojen direktiiviin jonkinlaiset soveltamisohjeet.
Yritysvastuuta tulee edistää syksyllä alkavalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Saksasta tulee puheenjohtajamaa vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja toivoisin, että Suomi ja Saksa löytävät tässä asiassa toisensa. Saksa on jo luonnostelemassa asiasta lainsäädäntöä.
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
Parlamentissa on jo yritetty painostaa jäsenmaita siihen, että veronkiertoon liittyvät lainsäädäntöhankkeet etenisivät. Esimerkiksi maakohtainen veroraportointi ei tunnu millään liikkuvan eteenpäin, vaan muun muassa Suomi, Ruotsi ja Saksa vastustavat sitä.
Vastustus liittyy siihen, että EU:lle ei haluta antaa lupaa koskea verotusasioihin. Monet jäsenmaat ajattelevat, että veronkanto on osa kansallisen suvereenisuuden ydintä.
Tässä mennään kuitenkin harhaan, koska globaalisti toimivat yritykset saadaan verovelvollisiksi vain rajat ylittävällä yhteistyöllä. Kukaan ei ole edes suunnitellut, että yksittäisten ihmisten verotukseen liittyviä asioita vietäisiin EU:hun.
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Eksyin muutama päivä sitten kansalainen.fi-verkkosivulle. Se on hyvin varteenotettavan näköinen sivusto, jossa väitettiin virheellisesti, että Libyasta saattaa pamahtaa Eurooppaan milloin tahansa 800 000 pakolaista.
Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta näkee ehkä kaikkein yleisimmin väärää tietoa. Se on omiaan luomaan pelkoa ja saamaan ihmiset ajattelemaan, että käpertyminen kansallisten rajojen sisälle on ratkaisu.
Miapetra Kumpula-Natri: Nollatuntisopimukset kuriin
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on toiminut meppinä kuluneen viiden vuoden parlamenttikauden ajan. Sitä ennen hänellä on vuosien kokemus kotimaan politiikasta kansanedustajana.
Kumpula-Natrin, 47, erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat ilmastonmuutokseen ja uusiin energiaratkaisuihin liittyvät kysymykset, digiasiat sekä perheet ja tasa-arvokysymykset.
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
Euroopassa Suomelta on totuttu näkemään esityksiä hyvinvointiyhteiskuntaan nojaavasta yhteiskuntamallista ja työntekijäystävällisemmästä lainsäädännöstä. Sipilän hallituksen aikana tilanne tuntui kääntyvän päälaelleen: näyttää siltä, että EU:sta tulee nykyään Suomeen työntekijöiden asemaa parantavia lakeja.
Edistysaskeleita on otettu muun muassa vanhempainvapaauudistuksella, eurooppalaisella lapsitakuulla ja EU-maiden välisen palkkadumppauksen lopettamisella. Lisäksi EU perusti Euroopan työmarkkinaviranomaisen (ELA).
Nollatuntisopimukset olivat EU:n hampaissa. Parlamentin vahva kanta oli, ettei niitä pitäisi sallia, vaan kuuden kuukauden jälkeen pitäisi tarkastella toteutuneita tunteja ja kirjata työsopimukseen 60 prosenttia seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi. Valitettavasti jäsenmaat kaatoivat tämän esityksen. Sen sijaan alustatyöntekijöiden asemaa parannetaan ja heidät yritetään saattaa mahdollisimman kattavasti sosiaalituen ja verotuksen piiriin.
Nostan esiin myös ilmiantajadirektiivin. Sillä saadaan parempi suoja työntekijöille, jotka raportoivat väärinkäytöksistä. Esimerkiksi vanhustenhoidon saattaminen yritystoiminnaksi ei ole ollut pelkästään ruusuinen päätös.
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
EU:lla on paljon tehtävää, jotta yhtenäisistä työmarkkinoista saadaan reilut ja toimivat. Jatkossa ei voida edetä pelkästään sisämarkkinalainsäädännön kanssa, vaan asioita on alettava tarkastella enemmän työmarkkinanäkökulmista. EU:n tulee katsoa, että esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden direktiivi implementoidaan – eli sovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön – oikein ja työviranomaisen (ELA) asemaa vahvistetaan edelleen.
– EU:lla on paljon tehtävää, jotta yhtenäisistä työmarkkinoista saadaan reilut.
Kasvava joukko alustatyöntekijöitä vaatii lainsäädännöltä vauhtia. Nollatuntisopimukset jäivät kaihertamaan itseäni ja toivon, että niihin saataisiin EU-tasolla tiukka linja.
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
Panaman paperit, Luxleaks ja viimeisimpänä Troikan pesula ovat osoittaneet kuinka laajaa verovälttely on Euroopan maiden sisällä.
EU:lla on maailman laajimmat, rikkaimmat ja yhtenäisimmät sisämarkkinat ja pääomalla on vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä. Unionilla ei kuitenkaan ole käytännössä lainkaan rajat ylittävää rahanpesun ja veropetosten valvontaa.
Tällä hetkellä Euroopan unionissa on 28 erilaista kansallista rahanpesua ja veropetoksia valvovaa säännöstelyä. Koska markkinat ovat Euroopan sisällä yhteiset, syntyy verovälttelyyn varsinainen porsaanreikien verkosto.
Eurooppaan tarvitaan voimakkaampaa yhteistä sääntelyä ja tiukempia rangaistuksia. Finnwatch on arvioinut, että veromenetykset aiheuttavat Suomelle vuosittain 430–1 400 miljoonan euron verotappiot.
– Suomi kärsii vuosittain 430–1 400 euron verotappiot.
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Valitettavasti oikeistopopulististen puolueiden menekki tuntuu jatkuvasti lisääntyvän Euroopassa. Aivan jättiluokan väärään tietoon pohjautuva kampanjan näimme tietysti Brexitissä. Kansanäänestystä edeltäneessä ”vote leave” -kampanjassa esitettiin täysin virheellisiä väitteitä.
Merja Kyllönen: Palkkadumppaus ehkäistävä lisätoimilla
Merja Kyllönen (vas.) on viime kauden euroedustaja, joka valittiin huhtikuussa kansanedustajaksi. Kyllönen, 42, on ehdolla myös eurovaaleissa. Hän on kuitenkin ilmoittanut, ettei henkilökohtaisten syiden vuoksi aio ottaa paikkaa vastaan.
Kyllönen on toiminut aiemmin yhden kauden kansanedustajana sekä liikenneministerinä.
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi varmistaa samat työehdot ja palkkauksen myös niille työntekijöille, jotka liikkuvat työn perässä.
Verokeinottelun, petosten ja veroparatiisien vastaisella työllä varmistetaan, että yhteiseen kassaan kuuluvat veroeurot kertyvät tulevaisuudessa valtion kassaan ja mahdollistavat julkisten palveluiden tuottamisen.
– Talousrikollisuutta estävien toimien on saatava jatkoa.
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
Palkkadumppausta pitää ehkäistä lisätoimilla. Alustataloudelle tulee rakentaa pelisäännöt, työsuojelua pitää kehittää ja veropetosten ja talousrikollisuutta estävien toimien on saatava jatkoa.
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
Mahdollisuuksia on paljon. EU:n veronkiertodirektiivi ja yhteinen ja yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB) ovat hyviä esimerkkejä tärkeistä kansainvälisistä avauksista.
Yhteiseurooppalaiset säännöt ja suuryritysten ja pääomien verottamisen minimit ovat tarpeen, sillä nyt maat kilpailevat toisiaan vastaan. Tämä kilpailu kohti pohjaa koituu kaikkien haitaksi.
Suomi tulee liittää eurooppalaista rahoitusmarkkinaveroa (FTT) valmistelevien maiden joukkoon. Siten Suomi edistäisi kyseistä veroa EU-puheenjohtajakaudellaan. FTT laajentaa finanssisektorin veropohjaa, hillitsee haitallista keinottelua, vakauttaa markkinoita ja johtaa pääomien järkevämpään kohdentamiseen.
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Olen kuullut väitettävän, etteivät suomalaiset mepit maksaisi veroja. Maksamme veroja sekä parlamentin järjestelmään että Suomeen.
Sirpa Pietikäinen: EU:n velvoitettava jäsenmaat huolehtimaan perusturvasta
Sirpa Pietikäinen (kok.) on työskennellyt Brysselissä meppinä kaksi viisivuotiskautta. Lisäksi hänellä on takanaan pitkä ura kotimaan politiikassa kansanedustajana. Hänet muistetaan myös ympäristöministerin salkusta.
Pietikäinen, 60, kuvaa itseään lehmänhermoiseksi ihmiseksi, jolla on kyky sietää erilaisia mielipiteitä.
– Olen iloinen häjy, yhdistelmä karjalaista isää Viipurista ja Rannanjärven sukua olevaa äitiäni Ylihärmästä. Tykkään tulla ihmisten kanssa toimeen ja jutella, mutta en suostu kenenkään kynnysmatoksi.
Poliittisia päätöksiä tehdessä ja resurssien käytöstä päätettäessä pitäisi aina suorittaa sukupuolivaikutusten arviointi. Mitä ei näe, sitä ei tiedä. #tasaarvo pic.twitter.com/QVPsKlRazf
— Sirpa Pietikäinen (@spietikainen) May 6, 2019
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
Jo edellisellä vaalikaudella aloitettiin iso finanssilainsäädännön uudistus. Tähän liittyvät muun muassa julkisen talouden vakauttaminen ja Euroopan valuuttarahaston ja vakausrahaston perustaminen. Hyvin tuskallisten kierrosten kautta on saatu myös verohävikkiä ja veronkiertoa koskevia lakikokonaisuuksia eteenpäin.
Finanssisektorin riskinotto kaatuu veronmaksajien ja julkisen talouden syliin. Epäterve verokilpailu, aggressiivinen verosuunnittelu ja suoranainen veropakoilu ovat yhteisestä potista pois. Vuosittaisen verohävikin on arveltu olevan jopa 1 000 miljardia euroa.
Tällä vaalikaudella myös sosiaalisen Euroopan ajatus liikahti pitkästä aikaa eteenpäin. Olemme puhuneet enemmän reiluista työehdoista, joihin kuuluvat esimerkiksi pakolliset tessit, valvovan elimen eli työviraston perustaminen sekä vanhempainlomien edistäminen niin, että ne koskevat myös omaishoivaa.
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
Euroopan budjetin vuotuisessa arvioinnissa tarkastellaan muun muassa, mistä velkaantuminen johtuu. Hyvinvointipalvelut tulisi ottaa osaksi arviointia, sillä voimme ylivelkaantua myös niin, että ihmiset syrjäytyvät, sairastavat enemmän ja joutuvat päivystykseen aiempaa useammin, koska ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ei ole.
– Niin kauan kuin henki pihisee, aion puhua perusturvan takaavasta direktiivistä.
Niin kauan kuin henki pihisee minussa, aion puhua perusturvan takaavasta direktiivistä ja peruspalvelut takaavasta direktiivistä.
Tarkoitus ei ole, että EU:n budjetista maksettaisiin suomalaisten tai kreikkalaisten perusturvaa tai muita palveluita. EU:n on kuitenkin velvoitettava jokainen jäsenmaa pitämään huolta kansalaistensa kohtuullisesta ja riittävästä perusturvasta.
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
Verotuskysymykset eivät ole EU:n toimivallassa . Siksi siitä tehtävät päätökset vaativat jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Aina löytyy joku, joka haraa vastaan.
Muutama helppoa toimenpidettä on jo nyt ajettu. Esimerkiksi automaattinen viranomaisten välinen tiedonvaihto on edennyt.
Meidän tulisi luoda eurooppalainen verotunnistetieto (taxpayer index number) sekä henkilötunnistetieto. Nämä toimisivat myös veronumeroina. Jo nyt kansallista sotutunnusta ja yritysten liikevaihtoveronumeroa voisi käyttää tähän tarkoitukseen. Se tarkoittaisi, että tienaa henkilö tai yritys missä jäsenmaassa tahansa, tieto kulkee tunnistetiedolla oman maan ja kunnan verottajalle.
– Nyt yritys voi laillisesti shoppailla itselleen edulliset käytännöt eri maista.
Lisäksi tarvitaan CCCTB eli yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja. Tällä hetkellä yritysverotus lasketaan jokaisessa jäsenmaassa sen sääntöjen mukaan. Tällöin yritys voi laillisesti shoppailla itselleen edulliset käytännöt eri maista. Valtaosa miljardin verotulojen hävikistä tulee siitä, että tieto ei kulje ja erilaiset veronlaskentatavat mahdollistavat veroshoppailun.
Samalla yritykset tulisi velvoittaa kertomaan osana tilinpäätöstä, ovatko ne saaneet jossain jäsenmaassa suosituimmuuskohtelua ja minkälaista. Lisäksi rahanpesudirektiiviä tulisi tiukentaa niin, että rikollinen veronkierto olisi rahanpesurikos.
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Esimerkiksi osana kalapolitiikkaa jäsenmaille tuli velvollisuus raportoida komissiolle, jos jossain oli kalastettu yli 500 kiloa uhanalaista kalalajia. Tästä säännöstä puhuttiin pitkään niin, että jokaisen viehe- ja mato-onkikalastajan tulisi raportoida komissiolle, montako sinttiä on onkinut.
Vähän ennen viime vaaleja kerrottiin, että EU kieltää pesemästä pyykkiä puhtaaksi. Pyykkien pesussa ei enää saisi käyttää 90 asteen ohjelmaa, vaan pitäisi käyttää 20 asteen ohjelma.
Kyse oli Ecodesign-direktiivistä, jonka mukaan pyykkikoneista pitää löytyä myös kylmäpesuohjelma. Silti yhä edelleen uusissakin koneissa saa olla 95 asteen ohjelma.
Liian usein julkisella sektorilla ja päätöksenteossa juostaan EU:n selän taakse, kun ei viitsitä tarkistaa asioita tai tilanne epämukava.
Yleisesti väärää tietoa liittyy myös kilpailulainsäädäntöön. Sanotaan, että EU pakottaa kilpailuttamaan, vaikka EU:lla ei ole siihen pienintäkään intressiä.
Jaana Ylitalo: Tasa-arvotyötä vietävä eteenpäin
Jaana Ylitalo (sd.) on kokenut työntekijöiden etujen valvoja. Hän työskentelee tällä hetkellä PAMin edunvalvontajohtajana ja vastaa työntekijöiden työehtojen kehittämisestä, ammattiyhdistyskoulutuksesta sekä oikeudellisesta toiminnasta.
Ylitalo on osallistunut vaikuttamistyöhön niin EU:n kuin Suomen tasolla ja ollut mukana direktiivien implementoinnissa eli soveltamisessa suomalaiseen lainsäädäntöön.
– Uskon, että pystyn rehellisesti edustamaan eurooppalaisia työntekijöitä ja eurooppalaista ay-liikettä. Parlamentissa ei ole liikaa edustajia, joilla työelämän asiat ovat ykkösprioriteettina.
Ylitalo, 49, on avioliitossa ja kolmen lapsen äiti. Hän kuvaa itseään taiteen ihailijaksi, kuntoliikkujaksi sekä intohimoiseksi palapelien kokoajaksi.
#Ihmisoikeudet ovat myös #yritys'ten #vastuu'lla. Tätä #yritysvastuu'ta ei voi jättää yritysten vapaaehtoisuuden varaan vaan tarvitaan sitovaa EU-tasoista lainsäädäntöä. @duunarit @demarit @pamliitto #EUvaalit2019 #neuvottelijasi https://t.co/iwjudEFlKy
— Jaana Ylitalo (@YlitaloJaana) May 5, 2019
1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?
Vaikka Suomi on usein vienyt Eurooppaan omia mallejamme siitä, miten asioita pitäisi hoitaa, olemme olleet monesti myös saamapuolella. Tästä hyvänä esimerkkinä on määräaikaisen työn puitesopimus. Myös vuokratyöhön on saatu yhteiset säännöt.
Työaikadirektiivin vuoksi suomalaisessa työaikalaissa on tiukennettu lepoaikojen määräyksiä. Uusi työaikalaki tulee voimaan 2020 alusta.
Uuteen työehtodirektiiviin on lisätty omaisten ja vanhempien hoito eli mahdollisuus pitää viiden päivän vapaa yllättävässä sairaustilanteessa.
Lisäksi EU-tuomioistuimeen on viety monia työelämän kysymyksiä. Esimerkiksi jokin aika sitten tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan jokaisella eurooppalaisella työntekijällä on oikeus neljän viikon vuosilomaan ilman, että loma-ajan sairastelu syö sitä.
2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?
Päättyneellä parlamenttikaudella päätettiin eurooppalaisen työviranomaisen eli ELAn perustamisesta. Sen toiminta pitäisi käynnistää Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.
Lisäksi tulee seurata, miten työehtodirektiivi lähtee toimimaan ja miten se implementoidaan suomalaiseen lainsäädäntöön.
Yksi iso kysymys on alustatyön sääntely. Tässä yhteydessä eurooppalaiseen käsitteistöön pitää saada kiinnitettyä työntekijän määritelmä. Meillä ei ole edelleenkään kirjattua näkemystä siitä, onko alustatyön tekijöillä itsenäisen yrittäjän vai työntekijän status.
Tasa-arvokysymykset muodostavat ison asiakokonaisuuden. Vuosille 2016–2019 laadittiin strategiset perusteet, nyt pitää saada kunnolliset tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseen liittyvät strategiset linjaukset.
Esiin on nostettava muun muassa palkka-avoimuus. Yleisesti on hyväksytty, että samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Nyt pitäisi luoda yhteinen eurooppalainen menetelmä, jolla eri töiden vaativuutta voidaan vertailla.
– Nyt pitäisi luoda yhteinen eurooppalainen menetelmä, jolla eri töiden vaativuutta voidaan vertailla.
Minua kiinnostaa myös oikeusvaltioperiaate ja sen toteutuminen. Lisäksi haluan edistää ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten hoitamista niin, että kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti ja myös pienipalkkaiset pystyvät osallistumaan torjuntatyöhön.
3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?
Verotuksen linjauksista voidaan sopia EU-tasolla, mutta EU ei voi toimia verottajana.
Eurooppaan pitäisi sopia yhteinen yhtiöverotuksen vähimmäistaso, etteivät yritykset kilpaile hakemalla veroetuja eri maista.
Veronkierron kitkeminen edellyttää laajaa yhteistyötä Euroopassa. Veroparatiisien suitsimista ja verovälttelystä tulevia sanktioita pitää tiukentaa. Lisäksi pitää käyttää muita harmaan talouden toimintakeinoja kuten tietojen vaihtoa verojärjestelmissä.
4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?
Moni ei tiedä EU:n päätöksenteosta juuri mitään. Tämän vuoksi tehdään helppoja ja populistisia yleistyksiä: väitetään esimerkiksi, että EU:n jäsenmaksut ovat järkyttävän suuret ja niillä haaskataan vain suomalaisten rahat.
– EU:n ansiosta meillä on rauha ja hyvinvointivaltion rakenteita ylläpidetään.
On laskettu, että Suomi maksaa EU:hun 275 miljoonaa euroa eli 50 euroa per kansalainen. Sote-härdellin kustannukset olivat noin 200 miljoonaa euroa. Soteen kului paljon rahaa ja se oli pettymys.
Sen sijaan EU:n ansiosta meillä on rauha, hyvinvointivaltion rakenteita ylläpidetään, kansalaiset voivat liikkua Euroopan maasta toiseen ja työnhaku on vapaata.
Myös suomalaiset yritykset hyötyvät kansainvälisistä kauppasopimuksista. Kun yritykset voittavat, työntekijöille riittää työtä ja yrityksillä on varaa palkanmaksuun ja palkankorotuksiin.